Tassumäki 2024/10

Tassumäen asemakaavaehdotus,
Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys ry.

Lausunnon antaja

Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys (KPY) ry on Suomen Omakotiliitto ry:n Uudenmaan piirin paikallisyhdistys. Yhdistys pyrkii yhdessä piirin ja liiton kanssa edistämään pientalovaltaista elämänmuotoa. Yhdistykseen kuuluu yli 1000 taloutta, Uudenmaan piirin 50 paikallisyhdistyksessä on noin 24 200 jäsentä ja Omakotiliiton 238 paikallisyhdistyksessä noin 71 000 jäsentä.

Yleistä asemakaavaehdotuksesta

KPY katsoo Tassumäen asemakaavan sijoittuvan tärkeälle rantaradan läheisyyden kehitysalueelle jolle kunnan on hyvä kyllä kaavoittaa. Toisaalta Tassumäen asemakaava ei sijaitse rautatieasemien läheisyydessä eikä edes kuntakeskusten läheisyydessä, niin alue pitää myös vastaavasti kaavoittaa kuten taajama-alueiden reunoilla aikaisemmin tehty. Onhan alue v2023 vahvistetun maakuntakaavankin mukaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä ja kunnan oman yleiskaavan mukaan AT aluetta, joka tarkoittaa kyläkeskuksen aluetta.

Nyt esillä olevasta ehdotuksesta KPY esittää jyrkän vastalauseensa, erityisesti esitetylle kaavoituksen korttelikohtaisille tehokkuuksille. Asemakaavan taloudellinen kannattavuus kunnalle ei saa olla ajava voima asemakaavojen teossa. KPY muistuttaa, että vaikka kaavan tekijänä olisi ulkopuolinen maanomistajien tilaama taho, on kunnalla ohjausvelvollisuus kaavan järkevyyden osalta. Nyt asemakaavaehdotelmasta näkyy vain maanomistajien tahtotila maksimaaliseen tuottoon – joka tulisi asettamaan Kirkkonummen kaavoituksen aivan uusille urille.

KPY katsoo nyt esillä olevan asemakaavaehdotuksen lähinnä palautettavaksi uudelleen valmisteluun ja tuotavaksi sitten aikanaan uudestaan uutena korjattuna ehdotuksena uudelleen kommentoitavaksi. KPY tahtoo esitetystä lausua vielä tarkemmin seuraavaa:

Kaavoitustehokkuus AP-korttelit

AP-korttelille ehdotettu peräti e = 0,5 on täysin ennenkuulumatonta Kirkkonummella. Vastaavia kaavoitustiheyksiä ei kunnan asemakaavoista löydy, Sundsbergissakin on enintään mainintana e = 0,3 AP-kortteleille. Brossa jopa A kortteleilla on vain e = 0,4 tehokkuuslukuja kaavassa.

KPY perehtyi myös omatoimisesti Espoon alueen asemakaavoihin etsien tietoja AP korttelien suunnittelusta – yli 10 sopivaa asemakaavaa läpikatsottuna voidaan todeta löydetyn vain yhdessä asemakaavassa Järvenperässä AP kortteleille tehokkuusluku e > 0,3 määritteitä (e = 0,33 – 0,38). Kaikki muut olivat väljempiä, jopa uudemmissa kaavoissa Espoon Kallvik/Mustalahden alueella. KPY:n yhteydenotosta Espoon kaupungin kaavaoitusosatoon, esitettiin Espoosta kaava-alue jossa suuri e-luku. Tosin siinäkin korttelin viereen oli osoitettu erillinen lähipysäköintialue (LPA) korttelille – jotain mitä Tassumäessä ei ole. Lisäksi Espoon vastauksessa myös todettiin, että yli 0,3 tehokkuusluvut olevan aika harvinaisia Espoossa.

Joten nyt ehdotettuja AP-korttelitehokkuuksia ei Espoossakaan pahemmin ole, niin miksi Kirkkonummella pitäisi kaukana kaikista kuntakeskuksista kaavoittaa moisella tehokkuudella?

KPY katsookin, että asemakaavaehdotus on muutettava vastaaman yleistä AP-korttelien tehokkuutta, max e = 0,3. Tassumäki ei todellakaan ole kuntakeskus aluetta ja kyllä kaavoituksessakin tämä huomioitava korttelitasollakin.

Kaavoitustehokkuus AO-korttelit

KPY tahtoo kiittää kaavoittajia erikokoisten rakennusoikeuksien mahdollistamisesta alueen AO kortteleissa. Myös pienemmille erillispientaloille on markkinoita jo olemassa.

Toisaalta KPY esittää huolensa AO tonttien pienuuksista. Asemakaava ehdotuksessa ei ole AO tonttien osalta tonttien kokoja kerrottu, taikka e-lukua käytetty, niin tarkkaa arviota suunniteltujen AO-tonttien koosta ei ole – mutta omatoimisesti kun esitysmateriaalin liitteenä olevaa kaavakarttaa mitoitusohjelmassa pyöritti, niin pienimmät löydetyt tontit ovat alkaen 600 m^2. KPY huomauttaa, että tämä on poikkeuksellisen pieni tontti ja rakennusoikeus tälle on merkittävä verrattuna kunnan muihin vastaaviin kaavoihin, esim. Juhlakalliolla samaa rakennusoikeutta on annettu tonteille alkaen n. 740 m^2.

KPY katsoo, että Tassumäen suunnittelussa tulee AO tonttien osalta ne kaavoittaa vähintään tavanomaisen kokoisiksi. Kun lisäksi huomioidaan, että Tassumäki on periferiassa, kyläkeskus alueella, pitäisi tonttien olla jopa suurempia kuin Kuntakeskusten lähellä sijaitsevilla alueilla.

Rakennusoikeutta – ei tonttien pakkopilkkomisia

KPY esittää paheksuntansa, että taas ehdotetaan olemassa olevien tonttien pakkopilkkomisia osana asemakaavaehdotusta. Samaa ehdotettiin aikoinaan myös Juhlakallion ja Tolsanmäen asemakaavaehdotuksissa, mutta päädyttiin lopulta rakennusoikeuden (x as) määrittämiseen nykyisille tonteille. KPY oli yksi taho joka tätä muutosta patisti silloin ja edelleen katsoo, että näin tulisi toimia aina kun vanhoja asuinalueita kehitetään.

Tämä on myös asukkaiden kohtuullista kohtelemista: kiinteistövero kun asemakaavan myötä muutenkin merkittävästi alueella nousee niin pakkolohkotuille tonteille kuin lohkomattomillekin. Lohkotuille tulisi lisäksi vielä veron lisänousu, sikäli kun ne ovat rakentamattomia. Asukkailla on oltava oikeus itse päättää koska mahdollisesti tonttinsa lohkovat.

Koulun tarpeet

Bobäck skola eroaa muista kunnan pienkouluista siltä osin, että merkittävä osa nuorista saapuu alueen ulkopuolelta. Tämä asettaa myös normaalista poikkeavia vaatimuksia, jotka on suunnittelussa huomioitava.

Saattoliikenne kouluun ja päiväkotiin on merkittävää ja sille tulee suunnitella toteutus, joka mahdollistaa koulun lähelle lyhytaikaisen pysäköinnin päiväkodin liikennettä varten, sekä jouhevan kiertävän liikenteen muulle jättöliikenteelle. Erityisesti taksien ja bussien liikennöinti on mietittävä järkevästi, mahdollistaen näiden kuljettajille myös WC-palvelut, kun koulu toimii peräti bussilinjan päätepisteenä.

Myös pääsyä koulun sisäpihalle tulisi miettiä, sillä pysäköinti paikkojen riittävyys on myös asia, jota on syytä tarkastella. Koulun alapuolella oleva koulun hiekkakenttää kun on nykyään iltaisin täysin iltakäyttäjien valtaama P-paikka.

Joukkoliikenne

KPY tahtoo huomauttaa, että alueen julkinen liikenne jättää toivomisen varaa nykyisellään, esim. Luoman Ljusdalassa järjestettyyn Tassumäen asemakaavaehdotuksen infotilaisuuteen arki-iltana klo 17:30 ei enää julkisella liikenteellä päässyt klo 16 jälkeen. Kaavaehdotuksessa oleva toive julkisen liikenteen lisääntymisestä kaavan myötä ei vakuuta.

Julkisen liikenteen pysäkit

KPY esittää toiveen, että katusuunnitelmien yhteydessä myös julkisen liikenteen, eli bussien, pysäkkien paikkoja ja riittävyyttä huomioidaan, jotta ne palvelisivat myös tätä uutta kaava-aluetta.

Masalantie

Tassumäen esittelytilaisuudessa kunnan edustaja Simon Store kertoi, että Masalantie olisi kaavan myötä siirtymässä ELY:ltä kunnan vastuulle. KPY haluaakin tiedustella, etteikö tällöin kannattaisi ulottaa kaava-alue nyt jo kattamaan myös siirtyvä Masalantien osuus? Vastaavastihan oli äskettäin Tolsanporttien asemakaavoissa huomioitu kunnalle siirtyvät tienpätkät osaksi asemakaavoja.

Uuden pääkokoojakadun ja Masalantien risteys

KPY tahtoo painottaa, että kaavan toteutuessa tarvitaan ehdottomasti uudelle alueen pääkokoojakadun liittymälle keskikorokkeellinen erkanemiskaistalla oleva liittymä Masalantielle. Aivan kuten juuri valmistui Vanhalle Rantatielle uusi hieno liittymä Vesitorninmäen 2-osalle.

Yhteys Hommaksenkaarelle

KPY katsoo, että kevyen liikenteen yhteys Hommaksenkaarelle tulee toteuttaa järkevästi ja turvallisesti myös liikuntarajoitteiset huomioiden. Tarvittaessa sopiva kallioleikkaus tulee toteuttaa, kuten juuri Juhlakallion alueella Vanhalle Heikkiläntielle tehtiin.

Senioriasuminen

KPY esittää ihmettelynsä kaavassa ja esittelytilaisuudessa esiin noustujen senioriasumisten mielekkyydestä. Alue on täysin riippuvainen Masalan kaupallisista palveluista, jonne kertyy kohtuullisesti matkaa riippumatta siitä, ollaanko liikkeellä kävellen tai autolla. Senioriasumisessa kun omaa autoa ei enää läheskään aina löydy. KPY:n todellakin ihmettelee tämän suunnitelman mielekkyyttä.

Onko kunnan kaavoitusidentiteetti muuttumassa?

KPY katsoo nyt Tassumäen asemakaavaehdotelman poikkeavan merkittävästi Kirkkonummen kunnan vallitsevasta kaavoitus perinteestä. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun maanomistajat tahtovat maksimoida tuottoa mailleen, esim. Veikkolanpuro II asemakaavaehdotelmaan vuonna 2016 KPY myös kritisoi suunniteltua tiiveyttä. Joten jos Tassumäen kaava hyväksytään tallaisena, olleen kuitenkin kaukana kaikista kuntakeskuksistamme, syntyisi tästä merkittävä ennakkotapaus tulevaisuuden kaavoitukselle. Kaavoitustiheydelle, joka jopa Espoossa ei ole normaalia.

Tallainen muutos kaavoitustapaan muuttaisi merkittävästi kunnan identiteettiä pientalo alueilla, KPY tahtoo nyt tiedustella, että onko tämä todellakin kunnan tahtotila? KPY katsoo, että pientalovaltaisuutta voidaan painottaa nykyiselläkin kaavoitusidentiteetillä.

Kylän identiteetti uhattuna

Lopuksi KPY painotta vielä, että kun Kirkkonummen tuoreessa kuntastrategiassa jopa painotetaan: Veto- ja pitovoimatekijöinämme ovat omaleimaiset kylät ja alueet, joiden oma identiteetti on vahva. Niin KPY kyllä katsoo, että Tassumäen asemakaavaehdotus nykyisessä muodossaan olisi Luoman kylän historialliselle identiteetille ja nykyiselle vahvalle kyläyhteisölle merkittävä uhka. Tätä pohjaa vasten KPY vielä lopuksi kysyy, että miten nyt ehdotettu asemakaavaehdotus muka toteuttaa kunnan strategiaa tältä osin?

Kirkkonummella 14.10.2024
Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistyksen (KPY) ry puolesta

Simo Ahonen
Hallituksen puheenjohtaja
kpy.omakotiliitto.fi